torstai 4. joulukuuta 2014

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot


ETA

Sveitsiläiset kello-koneistotehtaat

1920-luvulla Sveitsissä oli valtava joukko koneistotehtaita (luku lienee ollut yli  100 ), jotka valmistivat kellojen koneistoja varsinaisille kellotehtaille.

Näitä tehtaita kutsuttiin raakakoneistotehtaiksi, koska varsinaiset kellotehtaat, jotka valmistivat valmiin kellon, halusivat säästää resurssejaan ja ostaa osittain valmistetun koneiston.

Sitten koneistoa viimeistelemällä pyrkivät tekemään siitä omanlaisensa kellon, laittamalla siihen itse valitsemansa käyntilaitteen, iskusuojan ja viimeistelemällä sillat ja koneistonpohjan haluamansa näköiseksi.

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot

50-luvulta alkaen koneistotehtaan alkoivat toimittaa asiakkailleen täysin valmiiksi viimeistellyn koneiston, jotkut kellovalmistajat nimesivät koneiston omaksi kaliiperiksi. 

Kellonvalmistajat hioivat pois raakakoneistotehtaan kaliiperin ja laittoivat tilalle oman, mutta suurinosa käytti koneiston sellaisenaan, koska oma kaliiperi edellytti myös varaosamyynnin organisointia.

Vuonna 1926 tehtaat perustivat Eternan johdolla katto-organisaatiokseen Ebauches SA:n (=Koneistot Oy).
Ebauchesin ulkopuolelle jäi rypäs koneistotehtaita, mutta kilpailun koventuessa, ne olivat ensimmäisiä, jotka putosivat pelistä pois.

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot

Ebauches-logo oli brändi koneistossa, josta jokainen pystyi näkemään, että mikä tehdas oli valmistanut kellon koneiston.

Ehkä tunnetuin ja kilpailussa mukana pysynyt koneistotehdas, joka ei kuulunut Ebauchesiin oli MSR, joka valmisti koneistoja mm Revuelle ja Vulcainille.

Parantaakseen kilpailukykyä ja kannattavuutta, koneistotehtaat alkoivat yhteistoimintaan.

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot

Koneistonosat listattiin ja standardisoitiin ja siten, että esim. rattaiden, laakerikivien ja iskusuojien valmistus kyettiin keskittämään tietyille koneistotehtaiden alihankkijoille.

Samoin päällekäisyyksiä vähennettiin ja hintoja saatiin painettua alemmaksi, kun alihankkijoille tuli isompia tilauksia ja standardisoituja osia kyettiin valmistamaan varastoon odottamaan tilausta.

Lisäksi hankala ja mutkikas varaosamyynti saatiin organisoitua tehokkaaksi.

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot

Kellosepän tarvitsi vain tietää mikä koneistovalmistaja on kysymyksessä, mikä osa ja näin kaikkien 


Ebauchesiin kuuluvien koneistojen varaosat sai yhdestä paikasta.

Se oli iso kilpailuetu, kun kellosepän liikkeet miettivät mitä merkkiä he alkavat myymään asiakkailleen, 30-40-luvuilla ei ollut samanlaisia takuujärjestelmiä, myyjävastuita, eikä valmistajavastuita, kuin tänään.

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot

Tuotannon tehostuessa ja valmistusvolyymien kasvun muodostaman ylikapasiteetin seurauksena pienempiä tehtaita alkoi kadota 60-luvun alkupuolella.

60-luvun lopussa tilanne muuttui dramaattisesti, japanilaiset Citizen ja Seiko tulivat Euroopan markkinoille.

Japani oli tuolloin kustannustasoltaan kuin Kiina tänään, heidän tuotteensa eivät olleet huonoja.

Japanilaiset kellot maksoivat vain neljäsosan, tai alle kuluttajatason sveitsiläisistä kelloista.

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot

Muutos oli vääjäämätön. Kun sveitsiläisten kellojen kysyntä väheni dramaattisesti, myös koneistotehdas toisensa jälkeen sulki ovensa, tai integroitui ETAan.

Ebauchesiin kuului mm seuraavat koneistotehtaat (tässä vain niitä, jotka olivat toiminnassa 60-luvun lopulla, alunperin siihen kuuluneita tehtaita on ollut yli 50).

Sveitsiläisten kello-koneistotehtaiden logot


AS = Fabrique d'Ebauches A. Schild SA. AS oli vielä 40-luvulla ja 50-luvun alussa suurin tehdas. ETAn kanssa johtava tehdas, valmisti laadukkaita automaattikoneistoja mm. Midon automaattikoneistot 60-luvulla. 70-luvun alussa se siirrettiin valmistamaan edullisen-linjan perusvedettäviä, kun niitä aiemmin valmistanut FHF ajettiin alas. Se oli viimeisten joukossa, joka fuusioitiin lopulta ETAan.


FHF = Fabrique d'Horlogerie de Fountainmelon SA.Tehdas valmisti huokeanlinjan vedettäviä koneistoja.


ETA = Fabrique d'Ebauches ETA SA. Alunperin ETAn perustivat kellotehtaan yhdessä, mutta kelloteollisuuden mullistuksissa siitä nousi alan johtava tehdas. ETAn selviytymisen taustalla oli, että se oli moderneimpia tehtaita Sveitsissä,  suuri koko ja sen valmistusmäärien ylivoimainen määrä muihin nähden, eiukä sitä siten kannattanut lopettaa, vaan paineet olivat muilla tehtailla.


L = Fabrique d'Horlogerie de Fountainmelon SA (Succursale du Landeron). Landeron oli cronokoneisto-tehdas. Cronokoneisto-tehtaat (Landeron, Lemania, Valjoux ja Venus) valmistivat yhdessä yli 95% kaikista koneistoista, joita oli sveitsiläisissä cronograafi-kelloissa.


F = Fabrique d'Ebauches Felsa SA Osia ei oikein saatavilla, koska ei ole esiintynyt laajalti Suomessa myydyissä merkeissä.


AV = Fabrique d'Ebauches Bernoises SA (Etablisserment Aurore) Harvinainen Suomessa."tähti" = Fabrique d'Ebauches Venus SA. Venus oli cronokoneisto-tehdas.


UT = Fabrique d'Ebauches Unitas SA. Unitas oli/on taskukelloihin erikoistunut koneistotehdas, se valmistaa vieläkin viimeistä sveitsiläistä taskukellokaliiperia.


FEF = Fabrique d'Ebauches de Fleurier. FEF oli FHFn lailla huokeisiin koneistoihin erikoistunut tehdas.


P = Fabrique d'Ebauches Pessux SA Harvinainen Suomessa, koneistoa on käyttänyt mm Marvin, osia ei oikein saatavilla, koska ei ole esiintynyt Suomessa myydyissä merkeissä.


A = Fabrique d'Ebauches Reuniers d'Arogno SA Harvinainen Suomessa.

EB = Fabrique d'Ebauches de Bettlach Harvinainen Suomessa.

D = Derby SA Derby on tunnetuin ehkä D40 koneistostaan, jota näkee yhä 50-luvun Herodia naisten kultakelloissa ja naisten Leijona kelloissa.


R = Valjoux SA. Alkuperäinen Valjoux tehdas, merkillä VAL sen uudempi tuotantolaitos. Crono-koneistoja


ST = Standard SA. ST valmisti huokeita koneistoja ja samoja malleja FHFn kanssa. Usein koneistoihin 60-70-lukujen taitteessa oli kaiverrettu molempien tehtaitten logo. Tehdas oli Ebauchesin itsensä perustama.


ESA = ESA SA. ESA oli Ebauchesin itsensä perustama quartz-kellotehdas, se fuusioitui nopeasti ETaan.


T = Ebauches Tavannes SA. Vaikka Tavannes kuului Ebauchesiin, se ei ollut raakakoneistotehdas, vaan valmisti itse taskukelloja Tavannes-merkillä ja rannekelloja mm Cyma ja Sandoz merkeillä.



VAL = Valjoux SA Les Bioux. Valjoux, oli yksi cronokoneistoihin erikoistunut. Muita crono-koneistotehtaita olivat Venus, Landeron, Lemania, ne vastasivat yhdessä käytännössä 97% sveitsiläisistä cronograafi-kelloista.Vain Zenith ja pari huippumerkkiä ovat rakentaneet oman cronokoneen. Tänään ETA-tehdas valmistaa mekaanisten cronojen koneet yksin vastaavalla osuudella.


B = Beauman SA Harvinainen Suomessa.


EEM = Ebauches Electroniques SA. Tehdas kehitti ja valmisti aivan ensimmäiset quartz-kellojen koneet, integroitui ETAan 70-luvun lopussa.


INT = Durowe GmbH  Saksassa sijainnut tehdas, joka keskittyi, STn ja FHFn tavoin edullisiin vedettäviin.



FE = Francaises Ebauches Ranskassa sijainnut tehdas, joka keskittyi, STn ja FHFn tavoin edullisiin vedettäviin, koneitä käytettiin etupäässä ranskalaisissa kelloissa.


(Lähde : Kellohuolto Loppela)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.